En edes muista koska viimeksi olen Korkeasaaressa käynyt, mutta nyt sekin asia on korjattu. Lapselle eka kerta ja meille vanhemmille vain päivitys käynnille. Menimme Hakaniemestä lautalla ja pois taas Kauppatorille. Täytyhän se lauttakin kokea. Ja miten tuli kaipaus Suomenlinnaan, olemaan vaan. Muuta en kaipaa Helsingin asuinvuosista kuin tuota merta, sitä vapauden tunnetta joka se tuotti. Muuten Helsinki on minulle ihan liian menevä.
Kivaa oli! Lopuksi lapsi sai valita rannan kaupasta itselleen pehmon, apina lähti mukaan.
Siellä se siintää!
Hää on naarashirvi.
Lapsi pelkäsi niin tätä riikinkukkonaarasta, että tärisi. Ruuan perässähän tämäkin pöydän alle tuli.
Kauppatorille menossa. Toisaalta olisi kiva mennä tuohon näköalapyörään, mutta jos oikein muistan niin maksaa mansikoita tuo huvi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!